Ojanen käsittelee “rakkauden käsitettä, sen erilaisia merkityksiä, käyttöä kielessä ja siihen liittyviä perimmäisiä merkityksiä” lähtien valmiiden määritelmien sijaan kielestä itsestään: “sanan merkitys on sen käyttö, totesi Wittgenstein...”
Ojasen tekemä yleinen havainto on, että rakkaus on kielessä erittäin voimakas ilmaus joka yhdistetään voimakkaimmin tunteeseen ja nähdään siksi usein järjen vastakohtana. Tästä johtuu myös rakkauden vaikeus järkeä ja järkiperäistä argumentointia käyttävän filosofian kannalta sekä rakkauden ja filosofian mahdollinen näkeminen vastakohtina.
Rakkaus kuitenkin sopii hyvin filosofisen tarkastelun kohteeksi, sillä “filosofia on peruskäsitteiden pohdiskelua, ja rakkaus jos mikä on suuri, pohdintaa ja valaisemista kaipaava ihmisen peruskäsite. Filosofia itse tarkoittaa kirjaimellisesti viisauden rakastamista tai viisauden ystävyyttä. Rakkaus liittyy siten läheisesti filosofiaan jo sen nimessä...”
Ojasen metodinen ohje rakkauden käsittelyyn on, että “rakkaus on aina useampia asioita yhdessä, tai se on asia, jossa on monia eri puolia”. Samalla “Rakkaudessa on jotain yleispätevää, yleisinhimillistä ja objektiivista.” vaikka se saakin erilaisia merkityksiä, vivahteita ja käyttötapoja eri kielissä ja kulttuureissa ja myös saman kielen ja kulttuurin sisällä.
Aluksi Ojanen käsittelee niitä rakkauden merkityksiä, jotka ovat hänen mielestään perusmerkityksiä: parisuhderakkautta, vanhempainrakkautta, perherakkautta ja ystävyyttä. Perusmerkitykset eroavat toisistaan siinä, millainen eri osapuolten keskinäinen suhde on.
Ojanen käyttää parisuhderakkaudesta termiä Eros ja antaa sille määritelmäksi “kahden ihmisen romanttinen, yleensä eroottinen ja sukupuolinen suhde” jolle “on ominaista halu, intohimo, kaipaus, onnellisuuden tavoittelu – kaipuu on nimenomaan halua - - saavuttaa itselle jotain sellaista mitä itsellä muutoin ei ole. Tämä liitetään yleensä rakastumiseen - - molemmissa on kysymys nimenomaan rakkauden saamisesta, saavuttamisesta ja saman lahjan suomisesta toiselle.”
Tässä yhteydessä tulee taas mieleen Dolton erottelu halun ja tarpeen välillä. Arvelen, että Dolto pitäisi halua saavuttaa itselle jotakin nimenomaan tarpeena, jonka metamorfoosi on halu, halu ihmisten yhteyteen.
Ojanen pohtii ruumiillisen ja henkisen suhdetta ja toteaa, että ei ole mielekästä käyttää rakkaus-termiä silloin kun puhutaan pelkästä fyysisestä suhteesta – yhtä hyvin voidaan puhua yksinkertaisesti seksistä. Seksuaalisuus on ihmisen perusominaisuus ja liittyy kaikkeen mitä ihminen on. Seksuaalisuus ei kuitenkaan määrää rakkautta tai ole sen koko ydin, sillä rakkaus saa muotoja joihin seksuaalisuus ei kuulu.
Näitä ovat vanhempien rakkaus lapsiin, lähimmäisenrakkaus ja ystävyys. Vanhempain-, perhe- ja sukurakkaus kuuluvat läheisesti yhteen. Vanhempain- tai perherakkauden ydin on hoiva ja huolenpito: lasten rakkaus vanhempiinsa, sisarusrakkaus sekä huolenpito omista vanhenevista vanhemmista. Sukurakkautta voi pitää perherakkauden laajempana muotona, vaika nämä kaksi voivat olla jopa vastakkaisia asioita.
Yksi rakkauden laji on lähimmäisenrakkaus. Sen “perusominaisuudet ovat - - myötätunto ja toisen auttaminen” ja se “ei valikoi kohdettaan yhtä tarkoin kuin parisuhde- ja perherakkaus”. Ojasen mukaan lähimmäisenrakkaus tuntuu olevan jossain määrin tabu. Ojanen toteaa, että tabuja tarvitaan, sillä ne ovat rajoja jotka tuovat järjestystä. Ilman rajoja ei voi olla vapautta. Toisaalta tabut voivat olla myös kahlitsevia. Neljäs rakkauden perusmerkitys on Ojasen mukaan “se, mitä kutsumme myös ystävyydeksi” ja jonka perusominaisuus voisi olla yhteenkuuluvuus.
Ojanen kuvaa myös muita rakkauden lajeja ja lisämerkityksiä, jotka hänen mukaansa ovat tavallaan jonkin edellä esitetyn muunnelmia. Rakkaus nautinnonhaluna ja mielihyvän tavoitteluna ei tarvitse liittyä vain kumppaniin ja eroottisuuteen, vaan se voi liittyä myös esimerkiksi hyvään ruokaan ja juhlimiseen. Niihin voi toki sisältyä myös veljeyden ja yhteenkuuluvuuden merkitys.
Ojasen mukaan taiteen rakastaminen on paljolti sama asia kuin taiteesta nauttiminen. Tämä on puhtaasti henkinen rakkauden muoto, “ruoalla mässäily taas puhtaasti aineellinen rakkauden muoto” joka perustuu haluun kokea jotain tai saada itselle jotain.
Olen itse näistä väitteistä hieman eri mieltä. Ensinnäkin, en tiedä onko mielekästä erotella rakkautta henkiseen ja fyysiseen. Tämä kuvastaa enemmänkin ajattelun dualismeja kuin sitä miten asiat ovat. Toisekseen kaikki hyvä taide ei välttämättä tuota nautintoa vaan joissakin tapauksissa ihan päinvastaisia kokemuksia. Hyvä ja puhutteleva taideteos voi saada esiin negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta ja surua.
Kolmannekseen, johonkin taiteen tai viihteenkin muotoon osallistumisessa voi olla myös kysymys halusta jakaa asioita ja osallistua. Neljännekseen, taide voi tuottaa hyvin fyysisiltä tuntuvia kokemuksia ja elämyksiä.
Viidennekseen, hyvään ruokaan voi liittyä paljon muutakin kuin näläntunteen poistamiseen liittyvä mielihyvä. Jos menen illalla ravintolaan syömään ystävieni kanssa, siihen kuuluu sosiaalinen jakaminen sekä aterian, ajankäytön että sanojen tasolla.
Lisäksi ennen ravintolaan menoa saatamme jo viettää aikaa yhdessä ystävien kanssa illanviettoon valmistautuen. Tämä valmistautuminen saattaa sisältää erilaisia rituaaleja, kuten suihkussa käynti, kampauksen tekeminen, meikkaaminen ja pukeutuminen arkisesta poikkeaviin vaatteisiin.
Osa ravintolassa syödyn aterian tuomasta mielihyvästä voi olla mielihyvää esteettisestä ympäristöstä: kauniista kattauksesta, ruoan asettelusta lautaselle jne. Ruokaa ei tarvitse syödä vain hätäisesti nälän tunteen poistaakseen, vaan erilaisiin makuihin voi syventyä. Lisäksi ennen ravintolaan menoa voi ottaa selvää paikan historiasta ja myöhemmin ravintolasta palattuaan tutustua syömiensä ruokalajien historiaan, raaka-aineisiin, valmistustapaan jne.
Kokemukseni mukaan kaikkea toimintaa voi halutessaan monimutkaistaa lisäämällä toimintaan rituaaleja, syventymällä toimintaan itseensä, hidastamalla toimintansa tempoa, hankkimalla tietoa toiminnan kohteena olevasta asiasta, keskustelemalla toiminnasta ihmisten kanssa jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti