tiistai 25. tammikuuta 2011

Tenttiin lukua. Marjo Laukkanen - Sähköinen seksuaalisuus. Tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa. IIII

KIPEÄ KEPEÄ KEHO:
RUUMIS KÄYTTÄJÄTIEDOISSA JA PUHEENAIHEENA

"Rekisteröitymislomakkeessa sukupuolen kohdalla on kaksi vaihtoehtoa: mies ja nainen". Laukkanen siteeraa Teresa de Lauretiksen, Louis Althusserin ja Michel Foucaultn ajatuksia ja toteaa, että kun valitsemme ja merkitsemme jomman kumman vaihtoehdon, tuo merkintä merkitsee meidät. Astumme virallisesti sisään sukupuolijärjestelmään, interpellaation ja sukupuoliteknologian prosessiin jossa yksilö hyväksyy kuvitteellisen yhteiskunnallisen representaation omaksi representaatiokseen ja identiteetin muodokseen joka näin tulee yksilölle todelliseksi.

Demiin rekisteröityessä ruumis on pakko merkitä vain sukupuolella. "Näin sukupuolesta rakentuu sivuston toimesta käyttäjän ruumiin keskeisin määrittäjä". Keskusteluissa käyttäjätietoihin merkitty sukupuoli voi kuitenkin erota keskusteluissa esitetyistä sukupuolesta, kuten eräällä nimimerkillä joka jakoi sukupuolensa henkiseen miehuuteen ja fyysiseen naiseuteen. Järjestelmän voi myös haastaa valitsemalla ”väärän” sukupuolen.

"De Lauretis osoittaa, että kokemus rakentuu yksilön henkilökohtaisista sidoksista käytäntöihin, diskursseihin ja instituutioihin, jotka antavat maailman tapahtumille merkityksen." Demissä käyttäjä jatkaa keskusteluissa rekisteröitymisen yhteydessä valitun ruumiskuvan luomista. Laukkanen on analysoinut sitä, miten ruumista rakennetaan keskusteluissa ja jaotellut analyysinsä osioihin ulkonäköruumis, identiteettiruumis, teiniruumis sekä seksiruumis.

"Demissä ulkonäköruumis on keskeinen ruumiin representaatio". Keskusteluissa määritellään ja rakennetaan käsitystä ihanteellisesta vartalosta heteroseksuaalisesti. Omaa vartaloa verrataan suhteessa ihanteeseen sekä seurusteluun ja vastakkaiselle sukupuolelle kelpaamiseen. Monissa viesteissä tytöt pilkkovat vartalonsa palasiksi ja sekä koko ruumista että näitä palasia arvioidaan pojan katseen kautta.

Normittaminen myös kyseenalaistetaan ironian, vastustamisen, yksilöpuheen ja sisäisestä kauneudesta puhumisen avulla. Epävarmuus omaan ulkonäköön liittyen on normaalina pidettyä, kunhan se on nuoruuteen kuuluva ohimenevä vaihe. Odotukset ovat ristiriitaisia: tytön tulee sekä näyttää viehättävältä mutta samalla hyväksyä itsensä sellaisena kuin hän on. Arvioiva katse voi kuulua myös tytöille, jotka määrittelevät pojan ihannevartalon.

Identiteettiruumis on samanaikaisesti sekä sosiaalinen että yksilöllinen. "Ruumiin ja
tyylin ajatellaan kertovan ainakin jotain siitä, minkälainen henkilö on. Ne kiinnittävät yksilön johonkin tiettyyn ryhmään" ja "tuottavat myös yksilön ainutlaatuisuuden". "Identiteettiruumiin merkittävin kategoria on sukupuoli, jonka esittämisessä yksilö voi onnistua tai epäonnistua."

Demin keskusteluissa käytetään ironiaa, huumoria ja huvittuneisuutta suhtautumistapana niihin, joita pidetään itseä kypsymättömämpinä ja tyhmempinä. Kaksi tällaista kategoriaa ovat "amis" ja "pissis" jotka viittaavat tietynlaiseen käyttäytymiseen ja ulkonäköön, kuten ylikorostettuun seksuaalisuuteen.

Nämä nimitykset voidaan "tulkita sosiaalisena erontekona, jopa luokkaeroja rakentavana nimittelynä". "Sekä tytön että pojan tulee välttää liiallista naisellisuutta" ja tytöillä vääränlainen ulkonäkö voi johtaa huoritteluun, pojilla vastaavasti homotteluun. "Tämänkaltaista leimaamista myös vastustetaan" ja "sukupuolierosta neuvotellaan myös sukupuoliroolien kautta" kuten keskusteluissa poikatytöistä. "Jyrkkä sukupuoliero voidaan kyseenalaistaa, mutta kaikki keskusteluihin osallistujat ovat tietoisia siitä, mitä heiltä sukupuolensa edustajina odotetaan."

Teiniruumiiseen liittyy vahvasti normaaliuden käsite suhteessa oman kehon fyysisiin muutoksiin joiden ajatellaan liittyvän ikään, kehittymiseen ja aikuiseksi kypsymiseen. Tyttöjä mietityttävät esimerkiksi rintojen koko ja kuukautisten alkaminen. "Tytöt häpeävät vääränlaisena tai epänormaalina pitämäänsä ruumista", tosin sitä "voidaan pitää ikään liittyvänä vaiheena". Tytön ruumista määrittää lisääntyminen, halun kohteena oleminen ja viehättävyys. Sekä tytön että pojan ruumis on vaillinainen ennen murrosikää, jolloin kasvetaan sukupuolekseen.

Seksiruumiiseen liittyvät käsitteet seksuaalisuus ja haluttavuus. Sekä tytön että pojan ruumis pilkotaan katseen ja arvioinnin kohteena oleviin palasiin: rintoihin, sääriin, takapuoleen... "Seksiruumista voidaan peittää tai paljastaa pukeutumisella. Demittäjien keskusteluissa erityisesti tytön vaatetusta arvioidaan sen paljastavuuden perusteella."

"Juuri seksiruumis on ruumiin representaatioista eniten loukkauksien kohteena." Jos esimerkiksi tytön poikaystävällä ei seiso, vika löydetään helposti tytön ei-haluttavuudesta: "tytön päähän kannattaisi seksin ajaksi laittaa muovipussi, mikä poistaisi seksin jälkeiset ongelmat". Tyylin vaihtelu, nautinto nähdyksi tulemisesta tai huomion saamisesta on sallittua tietyissä rajoissa, mutta liian seksikäs tyttö leimataan helposti huoraksi. "Keskusteluiden perusteella pahin loukkaus pojan ruumista kohtaan on haukkua hänen sukupuolielintään pieneksi tai toimintakyvyttömäksi." Tämän uhan taas "Keskusteluun osallistuvat pojat kääntävät -- tyttöjen seksitaitojen ja sukupuolielinten arvosteluksi."

"Myös internetissä käyttäjän sukupuoli palautuu materiaaliseen ruumiiseen, jota kulttuurissamme käytetään jatkuvasti kategorisoimaan ja arvottamaan sekä itseä että toisia."
Nämä erilaiset ruumiin ulottuvuudet ovat "päällekkäisiä, samanaikaisia ja lomittaisia ulottuvuuksia" joihin kohdistuvat yleiset toiveet ovat "normaalius ja viehättävyys toisen
sukupuolen silmissä".

Ruumis asetetaan sekä oman että toisten jatkuvan tarkkailun ja arvioinnin kohteeksi mikä aiheuttaa epävarmuuden tunteita. "Keskusteluun osallistuvat pääse-
vät tukemaan tai kiistämään toistensa normaaliutta ja haluttavuutta." "Normittavalle puheelle on aina vastapuhetta, mutta vastapuhe ei ikinä onnistu vaientamaan normittavaa puhetta."

Julkisuuden intimisoituminen sekä ruumiin hallinnan ja siihen liittyvän oman vastuun korostuminen tarkoittaa lisääntynyttä tietoisuutta omasta ruumiillisuudesta ja siihen kohdistuneista kulttuurisista odotuksista. Identiteetin tulee liittyä omaan ihannevartaloon sekä normaaliin kehityksen. Tätä tulee tavoitella ja ilmaista tyylillään ja vartalollaan. "Tyttöihin kohdistuva näkyvä julkinen kontrolli on löystynyt, mutta samalla se on pakottanut tytöt suurempaan itsekontrolliin." "Heteroseksuaalinen miehinen katse määrittää yhä vahvasti tytön asemaa ja siksi toimijuuden saavuttaminen voi olla vaikeaa erityisesti seksuaalisuuden alueella." "Tyttöjen tulee -- säädellä seksikkyyttään" ja tämä "tekee ruumisprojektista jatkuvan tasapainoilun ja epävarmuuden areenan."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti