Itseorganisoituminen
Kompleksisiin systeemeihin syntyy järjestystä itseorganisoitumisen kautta. (www.wikipedia.fi) Inhimillisille toimintajärjestelmälle kuten organisaatiolle itseorganisoituminen tapahtuu epätasapainotilaan pyrkimisen kautta. Tunnusomaista avoimelle järjestelmälle on kaksi sisäistä prosessia, jotka säätelevät systeemin sisäistä toimintaa sekä sen vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Negatiivisen tai korjaavan palautteen kautta systeemi sopeuttaa sisään tulevan informaation jo olevaan, ja ylläpitää siten sisäistä koherenssia ja dynaamista tasapainoa. Samanaikaisesti esiintyy positiivista palautetta. (Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen käsikirja s. 381)
Tämä merkitsee sitä, että jonakin hetkenä - jota ei yleensä voi etukäteen määritellä - järjestelmä alkaa kasvattaa sisäistä epäjärjestystä, jota sisään soluva informaatio saa aikaan. Korjaava toiminta ei pysty ylläpitämään sisäistä järjestystä, jolloin positiivinen palaute vahvistaa syntyvää epävakautta niin, että systeemi yhä enemmän poikkeaa dynaamisesta tasapainosta ja siirtyy tilapäiseen epäjärjestyksen tilaan. Kriittisellä hetkellä tapahtuu "kvalitatiivinen harppaus" ja järjestelmä alkaa organisoitua korkeammalla, kompleksisemmalla ja samalla eriytyneemmällä systeemitasolla. Epävakauden eli fluktuaation ja epäjärjestyksen kautta ja niitä seuraavien kvalitatiivisten harppausten kautta järjestelmä siis kehittyy sekä rakenteensa suhteen että muiden laajempien järjestelmien suhteen.(Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen käsikirja s. 381)
Paradoksaalisesti voidaan siis sanoa, että järjestelmä sekä pyrkii säilyttämään "harmonian ja rauhan" että se samanaikaisesti pyrkii epätasapainotilaan. Epätasapainoon pyrkiminen on itse asiassa edellytys järjestelmän muutokselle ja kehitykselle. ((Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen käsikirja s. 382) Organisaatiossa tällainen epätasapainotilaan pyrkimiseen auttava tekijä voi olla esimerkiksi ympäristöstä saatu tieto ympäristön radikaalista muuttumisesta (kuten globalisoitumisesta, hävitystä tarjouskilpailusta suhteessa kilpailevaan organisaatioon jne.).
Kytkeytyneisyys
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Kytkeytyneisyys)
Organisaation osat (kuten hierarkian eri tasot) ovat jatkuvassa yhteydessä sekä toisiinsa että ympäristöönsä, minkä johdosta yksinkertaisilta vaikuttavista asioista voi kehkeytyä kompleksisia kokonaisuuksia. Jokaisen yksittäisen toimijan tekemä valinta vaikuttaa aina muihin toimijoihin sekä koko organisaatioon.
Takaisinkytkentä
Takaisinkytkentä tarkoittaa minkä tahansa järjestelmän (olion) aikaansaaman vaikutuksen, siis tilamuutoksen, siirtymistä tämän samaisen järjestelmän ohjaussuureeksi so. saamaan aikaan järjestelmässä uuden tilamuutoksen. Inhimillisissä systeemeissä takaisinkytkentää voidaan kutsua palautteeksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Takaisinkytkentä) Organisaatiossa tätä käsitettä voidaan soveltaa mm. oppimiseen (oppiminen on palautetta ja oppiminen tapahtuu palautteen avulla), johtamiseen (palaute johtamistoiminnasta, kehityskeskustelu), asiakaspalaute jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti