MBTI-työväline
Katherine Cook Briggs oli kiinnostunut persoonallisuuden yksilöllisistä eroista jo vuonna 1915, ennen Jungin aiheeseen liittyvän kirjan julkaisemista. Kun Jungin kirja Psychologial Types (englanninkielinen painos 1923) ilmestyi, Catherine Cook Briggs kiinnostui Jungin teorioista ja alkoi yhdessä tyttärensä Isabella Briggs Myersin kanssa tutkia Jungin typologiaa. He löysivät siitä useita yhtäläisyyksiä oman persoonallisuusmallinsa kanssa. Myers ja Briggs aloittivat Jungin teoriaan pohjautuvan työkalun kehittämisen toisen maailmansodan aikaan 1941. Briggs ja Myers halusivat lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja he uskoivat, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta tämä olisi mahdollista. Kehitystyön tulos oli Myers-Briggs Type Indicator (MBTI). (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 11-12; Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 16-18)
Jung puhui synnynnäisistä luonteenpiirteistä kolmella akselilla, MBTI tunnistaa synnynnäiset luonteenpiirteet neljällä akselilla. Jungilla oli teoriassaan rationaalisuuden käsite joka jäi epäselväksi. Briggs ja Myers lisäsivät teoriaan ja sen sovellukseen rationaalisuuden käsitettä konkreettisemmin ihmisen elämäntyyliä kuvaavan preferenssiparin järjestelmällinen-spontaani. (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 11-12; Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 16-18)
Vaikka MBTI:stä käytetään usein termiä persoonallisuustesti, sen on ennemminkin analyysi joka tunnistaa 16 eri persoonallisuustyyppiä ja näiden eroavaisuuksia. Myers ja Briggs kehittivät ja testasivat MBTI:tä yli 30 vuotta, ennen kuin se tuli yleiseen käyttöön 1976. Tällä hetkellä MBTI on yksi maailman suosituimmista persoonallisuusanalyyseistä ja se on käännetty 30 eri kielelle. Suomessa MBTI on tullut tunnetuksi työyhteisöissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 11)
MBTI eroaa muista persoonallisuuden mittareista sen dynaamisen ja ei-tuomitsevan luonteen ansiosta. Myer-Briggsin tyyppi-indikaattori korostaa ihmisen kehittymismahdollisuuksia ja jatkuvaa elinikäistä oppimista. Kaikki tyypit ovat myös keskenään “tasa-arvoisia”; mikään ei ole toista parempi. “Heikkoudet” nähdään kehittymismahdollisuuksina. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 19)
MBTI:n avulla voi oppia ymmärtämään paremmin itseään ja luontaisia kykyjään sekä tunnistamaan omia kehitystarpeitaan. Kun tiedostaa omat synnynnäiset mieltymyksensä, voi paremmin tunnistaa sekä ne asiat jotka tuottavat iloa ja tyydytystä että ne asiat, jotka aiheuttavat stressiä, väsymystä ja jopa sairauksia. Jos henkilö toimii koko ajan oman dynamiikkansa vastaisesti, se kuluttaa energiaa ja samalla koko ihmistä. (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 8) Edellämainittujen asioiden tunnistaminen voi siis auttaa yksilöitä saamaan käyttöön koko potentiaalinsa, saavuttamaan parhaita tuloksia ja parantamaan jaksamistaan organisaatiossa työskennellessään.
MBTI auttaa ihmisiä myös tiedostamaan, ymmärtämään, hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuutta sekä vähentämään erilaisuudesta johtuvia konflikteja ja väärinkäsityksiä. Näin se sopii hyvin työyhteisöjen kehittämiseen ja niissä olevan potentiaalin vapauttamiseen. Työpaikan vuorovaikutusuhteiden ongelmat voivat olla seurausta siitä, että omien asenteiden vastakkaiset asenteet ja toiminnot koetaan vieraina ja jopa uhkaavina. (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 8, Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 19)
Tällä on kyllä ymmärrettävä selityksensä ihmisen lajinkehityksellisessä historiassa. Ihmisen syntyminen ja olemassaolon lähtökohta on muut ihmiset ja heidän kanssaan tapahtuva yhteistyö, yhteisten tulosten tuottaminen. Ihmisen tietoisuus, uusi systeeminen piirre, ilmaantui yksittäisten ihminen-ympäristö-järjestelmien kytkeytyessä yhteen. (Järvilehto, Timo: Mikä ihmistä määrää?) Yhteenkytkeytyminen ja yhdessä toimiminen edellyttää jossain määrin samanlaisuutta joten erilaisuus voidaan helposti kokea uhkaksi – ainakin jos ei ole ihan selvää, miten tätä erilaisuutta voisi yhteistoiminnassa hyödyntää.
Järkevän toiminnan kannalta on olennaista, että pystytään analysoimaan, mitkä ihmisten väliset erot ovat yhteistyön uhka ja mitkä ovat mahdollisuus. Selkeä tieto siitä, miksi mielestämme ”kummalliset” ihmiset toimivat niin kuin toimivat, voi auttaa meitä tulemaan paremmin toimeen heidän kanssaan. Vasta kun ymmärrämme ja hyväksymme ihmisten erilaisuuden, meillä on mahdollisuus hyödyntää sitä. Pystymme mm. Työskentelemään entistä tehokkaammin meistä itsestämme poikkeavien ihmisten kanssa ja arvostamaan heidän kykyjään. (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 8)
Mitä tulee koko organisaatioon systeeminä, organisaation “kontrolliprosessit ovat riippuvaisia kommunikaatiosta, informaationvirrasta kahden hierarkiatason välillä”. (Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen käsikirja s. 381) Ymmärrys toisten ihmisten toiminnasta ja ajattelusta voi parantaa informaatiovirran laatua ja sitä kautta organisaation toimintakykyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti