Eri persoonallisuudentyypit organisaatiossa
Persoonallisuudentyypit ja optimaalinen työympäristö
(Tämän kappaleen lähteenä kokonaisuudessaan kirjat: Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa; esimerkiksi sivut 59-64, 96-130; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä; esimerkiksi sivut 31-47)
Eri persoonallisuudentyyppien välillä on vaihtelua sen suhteen, minkälaista työympäristöä ja työskentelytapoja kukin pitää itselleen mielekkäimpinä. Mieluisimman työympäristön suhteen eroja on mm. sen suhteen, kuinka merkittävänä yksilö pitää hyviä ihmissuhteita ja millaisia ihmissuhteita hän työltään ensisijaisesti haluaa: työskenteleekö hän mieluiten esimerkiksi luovien ja ystävällisten ihmisten vai esimerkiksi energisten ja hauskojen ihmisten kanssa. Eroja on myös sen suhteen, viihtyykö yksilö paremmin itsenäisessä työssä vai tiimityössä. Lisäksi eroja on sen suhteen, toivooko yksilö työympäristöltään ensisijaisesti tasapainoisuutta, turvallisuutta, rauhallisuutta ja sääntöjen noudattamista vai jännitystä, vaihtelua ja riskejä.
Mitä tulee työskentelyyn, toiset työskentelevät mieluummin tutuilla, käytännössä ja kokemuksen pohjalta hyviksi havaituilla tavoilla sekä keskittyvät todellisuuteen ja käytäntöön. Toiset taas työskentelevät mieluummin teoreettisten ja abstraktien mahdollisuuksien ja ideoiden parissa suunnitellen, analysoiden, ideoiden, tutkien ja kehittäen. Joillekin on tärkeintä nykyhetki, jatkuva toiminta ja pikaiset tulokset, joillekin toisille taas pitkäntähtäimen strategioiden suunnittelu ja toteuttaminen. Toisille on tärkeää rutiininomaisuus ja pikkutarkkuus, toisille taas luovuuden ja omaperäisyyden toteuttaminen, improvisointi, vapaus, ongelmanratkaisu, vaihtelevuus, virikkeet ja mahdollisuudet. Myös sen suhteen on eroja, miten yksilö suhtautuu uusiin toimintatapoihin: vastustaako hän niitä vai ei ja jos niin millä perusteella. Eroja on myös sen suhteen, kuinka tärkeää yksilölle on että omalla työllä on jokin syvempi, esimerkiksi henkilökohtaisiin arvoihin pohjautuva merkitys.
Esimerkiksi ESFJ viihtyy parhaiten työympäristössä, joka on tasapainoinen, turvallinen ja järjestelmällinen ja jossa hän voi tehdä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten kanssa. ESFJ:lle on tärkeää, että työssä on tarkat säännöt ja toimintatavat ja että kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan. ESFJ arvostaa perinteitä ja pyrkii noudattamaan niitä niin työpaikalla kuin kotona. ISTP taas viihtyy parhaiten työympäristössä, joka tarjoaa jännitystä ja riskejä, jossa on vaihtelevaa toimintaa ja vain vähän tarkkoja sääntöjä ja määräyksiä. ISTP haluaa jatkuvaa toimintaa ja pikaisia tuloksia. Kummallakin on omat erikoisominaisuutensa: ISTP:llä on sisäinen kyky huomioida ja analysoida esineiden ja asioiden toimintoja - tämän vuoksi hän on usein erinomaisen kyvykäs teknillisissä, konkreettisissa asioissa. ESFJ:llä taas on erinomainen kyky huomioida muiden tarpeita sekä luontainen taito ja halu tehdä ympärillä olevien ihmisten olo niin mukavaksi kuin mahdollista.
Tietoa edellämainituista eroista eri persoonallisuustyyppien välillä voidaan pyrkiä hyödyntämään kehitettäessä parasta mahdollista yksilö-ympäristö-yhteensopivuutta organisaatiossa. Ympäristönsä osana ihmisen hyvinvointi ja myös hänen toimintansa tehokkuus riippuu siitä, kuinka hyvin hänen yksilöllinen rakenteensa sopii yhteen ympäristön kanssa.
Persoonallisuudentyypit ja ongelmaratkaisu
(Tämän kappaleen lähteenä kokonaisuudessaan kirjat: Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa; esimerkiksi sivut 59-64, 96-130; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä; esimerkiksi sivut 31-47)
Ongelmanratkaisuun kuuluu tavallisesti kaksi vaihetta: ensin kerätään tietoa asiasta ja sitten tehdään ratkaisu. On tavallista että ongelmanratkaisussa keskitytään vain omalle tyypille ominaiseen tapaan kerätä tietoa ja tehdä päätöksiä. Tyyppiteorian mukaan tehokkain tapa ratkaista ongelmia on käyttää molempia tiedonkeruu- (S-N) ja päätöksentekotoimintoja (T-F). Mikäli päätöstä tekemässä ei ole useamman eri ajattelutavan edustajia, kannattaa eri ajattelutavat pyrkiä huomioimaan päätöstä tehtäessä. Tällöin päädytään todennäköisemmin parhaimpiin mahdollisiin päätöksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti