Introvertti (I)
Introvertti keskittyy mielellään ajatusten, tunteiden, vaikutelmien ja kokemusten sisäiseen pohtimiseen josta hän saa energiansa ja joka on hänelle inspiraation ja voimavarojen lähde. Introvertti tuntee olonsa kotoisammaksi sisäisessä ideamaailmassaan kuin ihmisten ja asioiden ulkoisessa maailmassa. Introvertit voivat olla hyvinkin puheliaita tutussa seurassa, erityisesti pienessä porukassa, mutta saattavat vältellä outojen ihmisten tapaamista. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Heille yksinolo on kuitenkin luonnollisempi ja kotoisempi olotila ja he tarvitsevat riittävästi aikaa yksinoloon ja rauhaan palauttaakseen energiatasapainonsa ja kehittääkseen parhaimmat ajatuksensa ja suunnitelmansa. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, hän turhautuu ja stressaantuu helposti. Vuorovaikutus ja ulkoinen ympäristö ovat kuitenkin introvertillekin välttämättömiä: introvertti tarvitsee “energia-akun purkamista” ja hän hakee virikkeitä ympäristöstään että saa uutta ajateltavaa. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Introvertti on riippumaton ulkoisesta ympäristöstään, koska hän etsii vahvistusta itselleen sisäisistä kokemuksistaan. Ympäristö näyttäytyy hänelle vaihtelevana ja häilyvänä; sisäinen olotila taas on pysyvämpi. Introvertti pystyy havainnoimaan helposti sisäisiä tilojaan, ympäristön havainnointi on hänellä heikompaa. Kun tilanne ympäristössä on tuttu, introvertti pystyy sen syvälliseen ymmärtämiseen. Sen sijaan uudet tilanteet näyttävät introvertista satunnaisilta, epärelevanteilta ja merkityksettömiltä ja hän saattaa käsitellä asiaa väärin ja tehdä siitä vääriä johtopäätöksiä. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Introvertti ajattelee ongelmat ja niiden ratkaisut perusteellisesti läpi mieluiten yksinään, ennenkuin esittää johtopäätöksiään eikä ole valmis ilmaisemaan ajatuksiaan ennen kuin ne ovat ”valmiita” tai jollei asia ole hänestä kiinnostava tai tärkeä. Tästä syystä he eivät ehkä aina saa työssään niin suurta tunnustusta kuin ekstrovertit. Tämä pitäisi huomioida myös kokouksissa, jos halutaan kaikkien osallistujien ideat esiin. Käsiteltävät asiat tulisi ottaa esille hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, sillä introvertin on vaikea ratkaista ongelmia puhumalla ja hän tarvitsee miettimisaikaa. Toisaalta introvertilla on todella hyvä keskittymiskyky ja hän pystyy tehokkaasti sulkemaan pois ulkopuolisia häiritekijöitä. Introvertti ei yleensä pidä keskeytyksistä, mutta pystyy nopeasti palaamaan takaisin syvälliseen työskentelyyn. Jos introvertti uskoo tekemäänsä työhön, hänen ei tarvitse hakea siihen tukea ja varmistusta ulkopuolisilta. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Introvertti on hyvä ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja saattaakin pitää enemmän kirjallisesta kuin suullisesta kommunikaatiosta. Introvertista voi saada väärän tai varautuneen kuvan jollei häntä tunne hyvin. Introvertti voi myös aiheuttaa väärinkäsityksiä ympäristössään, sillä hän ei aina huomaa jakaa sisäisen pohdintansa tuloksia muiden kanssa. Introvertti ei pyri tuomaan aktiivisesti mielipiteitään esille ja kuuntelee enemmän kuin puhuu. Introvertti haluaa tutustua ihmisiin ja asioihin syvällisesti ja viihtyy hyvin yksin, kahden kesken tai pienessä, tutussa ryhmässä. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Introverttia voivat häiritä työn keskeytykset ja hän työskentelee mieluiten rauhallisessa, meluttomassa ympäristössä sekä sijoittaisi työhuoneensa mielellään hieman sivummalle tapahtumien keskipisteestä. Musiikkia hän kuuntelee mieluiten vain silloin, kun pystyy itse säätelemään musiikin volyymia ja kestoa. Työasioissa hän on kiinnostuneempi työn takana olevasta ideasta kuin siitä, miten muut ihmiset sen tekevät. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
Introvertti opiskelee mielellään yksityisesti sekä hakee energiaa ja ideoita itsestään. Introvertilta voi kestää joskus kauan ennenkuin hän ryhtyy toimintaan, sillä hän haluaa perehtyä käsiteltävään aiheeseen etukäteen mahdollisimman hyvin, testata uutta teoriaa ensin ajatuksissaan sekä lukea aiheesta ja tehdä siitä muistiinpanoja. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25-27; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 15)
E-I-vuorovaikutuksen mahdollisia haasteita ja hyötyjä
E-tyypit saattavat dominoida palavereita ja kokouksia sekä sanoa asioita, joita eivät välttämättä tarkoita ja punnita puhuessaan eri mahdollisuuksia sekä muuttaa päätöksiään monta kertaa – tällöin I-tyypit saattavat ajatella heidän olevan epäluotettavia. E-tyypit saattavat kokea I-tyypin luontaisen yksityisyyden kaipuun töykeytenä sekä luulla että I-tyyppi ei ole kiinnostunut asiasta eikä halua osallistua koska ei aina näytä innostustaan. I-tyyppi saattaa kommunikoida liian vähän ja puolestaan kokea E-tyypin luontaisen kiinnostuksen muista ihmisistä tunkeilevana. I-tyyppi saattaa haluta enemmän aikaa yksinoloon, kun taas E-tyyppi kaipaa enemmän vuorovaikutusta. E-tyyppi voi oppia I-tyypiltä toisten kuuntelemista, harkitsemista ennen toimintaa, pidättyväisyyttä sekä syvällistä asioihin tutustumista; I-tyyppi taas voi oppia E-tyypiltä ottamaan kantaa asioihin, toimimaan nopeasti, suhtautumaan avoimemmin sekä toimimaan monipuolisesti. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 31-33; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 17)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti