MBTI - ulottuvuudet- energian suunta -ekstravertti - essee VIII

MBTI-akselit ja niiden ulottuvuudet

Ihmisen persoonallisuus ei ole satunnaisten ominaispiirteiden ja toimintatapojen “still-kuva” vaan dynaaminen kokonaisuus jota kuvaavat neljä preferenssiparia. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 20) Energian suuntaa kuvaavat akselit ovat Ekstravertti (E, Extraversion) – introvertti (I, Introversion), tiedonkeruuta kuvaavat akselit ovat Tosiasiallinen (S, Sensing) – Intuitiivinen (N, iNtuition), päätöksentekoa kuvaavat akselit ovat Ajatteleva (T, Thinking) – Tunteva (F, Feeling) sekä suhtautumista ulkomaailmaan kuvaavat akselit ovat Järjestelmällinen (J, Judging) – Spontaani (P, Perceiving). (Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 12)

Kaikilla ihmisillä on samat persoonallisuuden “palikat” käytettävissään, mutta niiden järjestys ja painotus vaihtelevat. Näitä persoonallisuuden ulottuvuuksia kutsutaan preferensseiksi juuri siksi, että ne osoittavat persoonallisuustyypin eri “palikoiden” vahvuusjärjestyksen. Näistä preferensseistä muodostuu henkilön nelikirjaiminen persoonallisuustyyppi joita on kaiken kaikkiaan kuusitoista.(Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 20)


Energian suunta

Ekstravertti (E)

Ekstravertti keskittyy mielellään ihmisiin ja asioihin ympäristössä joista hän saa energiansa. Hänen ollessaan energia purkautuu. Tästä syystä myös yksinolo on ekstravertille tärkeää – ns. akku pitää välillä tyhjentää, että sen voi ladata. Ekstravertti on yleensä ulospäin suuntautunut, tutustuu helposti ihmisiin ja häneen on helppo tutustua: hän “näyttää” itsensä heti muille. Kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa motivoi ja innostaa ekstraverttiä, joka saattaa turhautua ja stressaantua sekä tuntea olonsa masentuneeksi ja väsyneeksi jos kanssakäymiseen ei ole mahdollisuutta. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 22, 24-25; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 14)

Ekstravertti on verbaalisesti lahjakas, mutta ei välttämättä pidä kirjoittamalla viestimisestä vaan suosii enemmän puhumista. Toimiessaan hän käyttää sujuvasti yritys-erehdys-menetelmää sekä käsittelee etenkin monimutkaisia ajatuksiaan puhumalla samalla kun ajattelee. Ekstravertti keksiikin ongelmiin ratkaisut sekä kehittää parhaimmat ajatuksensa ja suunnitelmansa vaihtamalla mielipiteitä ja keskustelemalla toisten kanssa. Ekstravertti saattaa aiheuttaa ympäristössään väärinkäsityksiä, sillä hänen ääneen ilmaistuja ajatuksiaan voidaan pitää lopullisina suunnitelmina. Ekstravertti kyllästyy helposti, ellei voi olla aktiivisesti mukana keskustelussa sekä puhuu enemmän kuin kuuntelee. Joskus ongelmaksi saattaa muodostua vähäinen sisäisen maailman tuntemus liiallisen ulkomaailmaan keskittymisen vuoksi. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 22, 24-25; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 14)

Ekstravertti hakee vahvistusta itselleen ja olemukselleen muilta, ulkoisesta maailmasta, on aktiivinen sekä haluaa paljon ja vaihtelevaa toimintaa, usein suuren ystävä- tai tuttavajoukon kera. Työnsä jäljet Ekstravertti näyttää helposti usein ja jo varhaisessa vaiheessa muille; näin hän laajentaa sosiaalista ympyräänsä ja saa vaihtelua. Työskennellessään ekstravertti haluaa olla ajan tasalla tapahtumista sekä mahdollisuuden kommunikoida muiden kanssa niin halutessaan ja siksi hän sijoittaisi työhuoneensa mielellään tapahtumien keskipisteeseen. Ekstravertti ei tee mielellään samaa asiaa pitkään. Hän on altis ympäristön ärsykkeille ja hänen saattaa ollva vaikea keskittyä jos ympärillä tapahtuu paljon. Hän ei kuitenkaan yleensä pahastu keskeytyksistä vaan pitää puhelinsoittoja ja muita keskeytyksiä tervetulleena vaihteluna työskentelyssään. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 22, 24-25; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 14)

Ekstravertti on kiinnostunut työnsä tuloksista, työn valmistumisesta sekä siitä, miten muut ihmiset tekevät töitään. Hän pitää vaihtelusta ja toiminnasta myös työssään. Opiskellessaan ekstrovertti toimii parhaiten saadessaan työskennellä ryhmissä tai keskustella aiheesta vierustoverinsa kanssa. Ekstravertti puhuu mielellään ajatuksistaan sekä katselee ympärilleen saadakseen uusia ideoita ja energiaa. Ekstravertti sukeltaa asiaan sisälle ja kokeilee ideoita mielellään sekä näyttää oppimansa taidot mielellään muille. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 25)

Terminologisesti “ekstravertti” on syytä erottaa piirreteorioissa käytetystä ekstrovertista. MBTI:ssä ekstraverttius ei nimittäin välttämättä merkitse ulospäinsuuntautuneisuutta tai “puheliaisuutta”, vaan yleensä monenlaista kiinnostusta ympäristöön. Ekstravertin ei tarvitse olla seurassa puhelias tai huomion keskipiste tunteakseen olonsa viihtyisäksi. Jokaisen preferenssiparin ilmenemiseen vaikuttavat myös toiset preferenssiparit. Esimerkiksi T-F-preferenssin kanssa (päätöksenteko: ajatteleva T - tunteva F) ET:llä on taipumus analysoida, kritisoida tai organisoida tilannetta, EF taas saattaa taistella tilanteen tai asian puolesta, protestoida sitä vastaan tai yrittää muuttaa sitä. Preferenssin S-N (tiedonkeruu: tosiasiallinen S – intuitiivinen N) kanssa ES:ät nauttivat ulkoisesta tilanteesta tai yrittävät hyötyä siitä sellaisenaan, EN:ät yrittävät muuttaa tilannetta. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 22, 24)