Päätöksenteko
Päätöksenteko viittaa tässä niihin prosesseihin, joilla tehdään johtopäätöksiä siitä mitä ollaan havainnoitu. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42)
Ajatteleva (T)
Ajatteleva perustaa päätöksensä faktoille, tavoitteille, asiayhteyksiin, loogiseen ajatteluun ja syy-seuraussuhteille eikä niinkään siihen, miten päätökset vaikuttavat muihin. Hän on kriittinen ja analysoiva ja pyrkii puolueettomaan lopputulokseen – päätöksissä tärkeää on sisältö ja oikeudenmukaisuus oikean ja väärän periaatteiden mukaisesti. Ajatteleva arvostaa suorapuheisuutta ja sen vuoksi yleensä ilmaisee mielipiteensä, vaikka tietäisikin sen loukkaavan muita. Ajatteleva ei välttämättä koe oloaan kotoisaksi sellaisissa päätöksentekotilanteissa jotka vaativat omista tai muiden tunteista puhumista ja joskus hänen tapansa ilmaista itseään voi loukata toisia ihmisiä vaikkei hän olisi niin tarkoittanutkaan. Ajatteleva näkee periaatteet tärkeämpänä kuin "lieventävät" asianhaarat eikä pyri välttelemään erimielisyyksiä vaan kokee ne yleensä rakentavina ja tarpeellisina. Ajatteleva uskoo oikeudenmukaisuuden perustuvan periaatteisiin ja tasapuolisiin sääntöihin. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
Ajattelevan työntekoa ei kireä ilmapiiri työpaikalla välttämättä herkästi häiritse, sillä hän ottaa asioihin usein etäisen kokonaiskuvan. Ajatteleva löytää spontaanisti kritiikin aiheita ja usein puolustautuu toisen antamaan kritiikkiin ennenkuin ottaa sen pohdinnan arvoiseksi asiaksi. Opiskellessa ajatteleva lähestyy uusia asioita viileän objektiivisesti ja pitää erityisesti asioista joita voi analysoida. Ajatteleva pitää opettajista jotka tuovat luokkaan selkeän loogisen järjestyksen. Materiaalin tulisi olla selkeää ja loogista ja palautteen saaminen on toivottavaa. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
Se, että henkilö preferoi ajattelevaa preferenssiä enemmän kuin tuntevaa, ei tarkoita sitä että ajattelevalla ei ole tunteita: ajattelevalla ja tuntevalla on sama päätöksentekoprosessi, mutta sen järjestys on eri. Joskus saattaa olla niin, että ajattelevalla on vaikeus saada yhteys tunteisiinsa tai hän yrittää tietoisesti välttää niiden pinnalle pääsyä jonkin tuskallisen kokemuksen paluuta pelätessään. Ajatteleva yleensä toivoisi todellisuuden oleva looginen. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
Tunteva (F)
Tunteva perustaa päätöksensä henkilökohtaisiin arvoihin ja siihen, kuinka päätökset vaikuttavat muihin ihmisiin. Tuntevan päätöksenteko tapahtuu hänen oman arvomaailmansa perusteella: hän uskoo oikeudenmukaisuuden perustuvan arvoihin, olosuhteisiin ja eettiseen käyttäytymiseen. Tunteva pitää harmoniasta, on myötätuntoinen ja pyrkii lopputulokseen, joka tyydyttää kaikkia asianosaisia sekä suhtautuu hyväksyvästi toisten ajatuksiin ja työhön. Kireä työilmapiiri saattaa vaikuttaa häiritsevästi tuntevan työskentelyyn: tunteva kärsii riidoista ja erimielisyyksistä, joten pyrkii välttelemään niitä, jos vain mahdollista. Tunteva arvostaa hienotunteisuutta ja sen vuoksi välttelee ilmaisemasta mielipiteitä, jotka saattavat loukata muita. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 4344; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 23)
Tunteva suhtautuu asioihin välittömän henkilökohtaisesti sisältäpäin ja saattaa antaa kiitosta spontaanisti. Kritiikin kohteeksi joutuessaan tunteva saattaa ensin ajatella että vika oli hänessä eikä toisen mielipiteessä. Tunteva ei koe oloaan kotoisaksi sellaisessa päätöksentekotilanteessa, jossa omat tai toisten tunteet täytyy jättää huomiotta ja hänellä voi olla vaikeuksia kertoa toisille sellaisia ikäviä asioita jotka voisivat loukata heitä. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
Sanana tunteva voi antaa väärän mielikuvan tunteellisuudesta: tunteellisuus ja arvomaailman kautta tapahtuva päätöksenteko ovat kaksi eri asiaa. Tunteva voi olla kylmä sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät suhtaudu toisiin ihmisiin kuten hän ja hän voi myös olla liian miellyttämishaluinen. Toisaalta tunteva voi olla joissakin arvoissaan hyvin järkkymätön ja puolustaa niitä viimeiseen asti. Lisäksi, ihminen voi olla hyvinkin tunteellinen ja avoimesti tunteensa ilmaiseva, vaikka hänen päätöksensä perustuisivat ajatteluun. Lisäksi on syytä huomauttaa, että T- ja F-preferensseillä ei ole ollut vaikutusta pistemääriin älykkystesteissä eikä “olla tunteva” merkitse automaattisesti heikompaa kykyä loogiseen ajatteluun kuin ajattelevalla vaan kysymys on siitä, mitä päätöksentekotapaa luontevimmin käyttää. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43, 49; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
Opiskellessaan tunteva toimii parhaiten saadessaan palautetta jossa voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeä oppimisen edesauttaja. Tunteva käsittelee mielellään aiheita, jotka ovat hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä tai sellaisia ajatuksia ja tilanteita, joissa toisten ihmisten auttaminen on pääosassa.(Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 42-43; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 22)
T-F-vuorovaikutuksen mahdollisia haasteita ja hyötyjä
Molempien tyyppien haaste on huomata, että lopputulos voi olla sama, vaikka tapa, jolla sinne päästään, onkin erilainen. Tunteva saattaa kokea ajattelevan parannusehdotukset henkilökohtaisena kritiikkinä sekä kokea, että ajatteleva ei ota huomioon hänen mielipiteitään vaan "jyrää päälle" omilla mielipiteillään. Ajatteleva saattaa kokea tuntevan epäloogiseksi, tunteella eläväksi, haluttomaksi väittelyyn ja hän saattaa myös koeka, ettei tunteva kykene tekemään vaikeita ratkaisuja vaan on ylitunteellinen ja heikko. Tunteva saattaa kokea ajattelevan kylmäksi, tunteettomaksi, ylimieliseksi, tuomitsevaksi, välinpitämättömäksi, laskelmoivaksi sekä kyvyttömäksi ottamaan huomioon yksilöllisiä tarpeita. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 46-38; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 25)
Ajatteleva voi oppia tuntevalta toisten tunnetilojen huomiointia ja ennakointia, harmonista ja innostavaa yhteistyötä, arvoihin pohjautuvaa toimintaa sekä luontevaa positiivisen palautteen antamista. Ajatteleva tarvitsee tuntevaa sovittelemaan, vakuuttamaan ja arvostamaan ajattelevaa. Tunteva tarvitsee ajattelevaa organisoimaan, analysoimaan sekä löytämään epäkohdat etukäteen. Tunteva voi oppia ajattelevalta asioiden analyyttistä tarkastelua, puolueetonta suhtautumista, loogiseen ajattelun pohjautuvaa toimintaa, asioiden uudistamista johdonmukaisesti valitussa menettelytavassa pysyen sekä korjaavan palautteen antamista. Jos kaksi ajattelevaa riitelee, kumpikaan ei mielellään anna periksi ja molemmat voivat olla hyvin hyökkääviä. Kaksi tuntevaa riitelevät usein silloin, jos heidän luottamuksena on petetty tai henkilökohtaiset arvot ovat ristiriidassa. (Routamaa, Vesa; Hautala, Tiina M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa, s. 46-38; Auvinen, Sirkka: Työkirja – 16 persoonallisuustyyppiä, s. 25)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti