Ollessani pääkaupunkiseudulla satuin kerran Helsingin rautatieasemalle. Odottelin junaa ja olin aseman ulkopuolella tupakalla - laiturialueen sisällä kun ei saa nykyisin tupakoida. Vaikka olenkin asenteiltani jossain määrin ikuinen kapinallinen, niin usein kyllä noudatan sääntöjä melko mukisematta, kuten tätäkin tupakointikieltoa. Sääntöjä voi noudattaa monesta syystä.
Eräs syy noudattaa sääntöjä on se yleinen periaate, että yhteiskunta ei toimisi ilman sääntöjä, eikä se myöskään toimisi jos kaikki jatkuvasti rikkoisivat sääntöjä mielivaltaisesti. Tämä on minulle yleinen periaate sääntöjen noudattamiseen. Jokaista sääntöä voi kuitenkin tarkastella myös erikseen. Tupakointikieltoa yleensä noudatan ja teen sen siksi, että passiivinen tupakointi lisää riskiä sairastua syöpään ja mielestäni ihmisen joka on valinnut tupakoimattomuuden ei tule joutua kärsimään siitä, että joku muu tekee erilaisen valinnan.
Poikkeuksia tähän teen joskus. Esimerkiksi eräs yliopistoalueen tupakointipaikoista siirrettiin kävelyväylän reunalta keskelle kävelyväylää - täysin järjetön siirto. Ennen tupakkaa polttelevien savut eivät kulkeutuneet kovin paljoa muiden kävelijöiden reitille. Nyt tupakkapaikka on sellaisessa kohdassa, että aivan varmasti jokainen ohikulkija joutuu hengittämään savua.
Kun kritisoin sääntöjen ja normien ottamista annettuna, en kritisoi sitä, että sääntöjä, normeja ja lakeja yleensä on olemassa, kyllä niitä tarvitaan. Kritisoin sellaista asennetta, jossa sääntöjen, normien ja lakien noudattamisesta tulee itsetarkoitus joka voi jopa ohittaa niiden alkuperäisen tarkoituksen, ihmiselämän suojelemisen.
Erään esimerkin näin tästä Helsingin rautatieasemalla. Vanhempi, hieman resuisen ja humalassa olevan näköinen mies yritti päästä laiturialueelle. Kaksi vartijaa pysäytti hänet ja kielsi häntä menemästä laiturialueelle. Mies sanoi, että hänen täytyi päästä junaan - oli jo yömyöhä ja se saattoi hyvinkin olla viimeisimpiä junia kotiin.
Vartijat totesivat, että hänet on jo kerran häädetty asemalta ja siitä syystä hän ei voi päästä takaisin. Hänen kohdallaan ei voi tehdä poikkeusta, koska ihmiset eivät kunnioittaisi auktoriteetteja jos säännöistä tehtäisiin poikkeuksia. Samalla he sanoivat, että "mene bussilla tai tilaa taksi tai soita poliiseille niin pääset putkaan".
Ymmärtäisin, jos mies olisi käyttäytynyt jotenkin aggressiivisesti tai uhkaavasti. Hän ei tehnyt niin. En toki tiedä mitä hän oli tehnyt aiemmin. Joka tapauksessa, vartijat olisivat voineet ottaa suhteessa tuohon mieheen ystävällisen palveluasenteen, kuten tarjoutua soittamaan hänelle taksin tai jotenkin varmistaa, että mies pääsee johonkin lämpimään paikkaan kylmästä yöstä. Sen sijaan he vain asettautuivat sääntöjen merkeiksi ja auktoriteetin edustajaksi tuon miehen yläpuolelle tylyllä kohtelullaan. Jos kerran mies oli liian humalainen päästäkseen junaan, silloin hän oli myös liian humalainen huolehtimaan ja vastaamaan täysin itse itsestään ko. hetkellä.
Mies näytti lähtevän pois. Vartijat poistuivat myös. Näin kun mies livahti takaisin juna-asemalle ja varmaan hän yritti uudestaan päästä junaan. En tiedä miten lopussa kävi. En ilmoittanut siitä vartijoille, että mies palasi asemalle. Ehkä siinä sitten itsekin rikoin jotakin sääntöä. Mielestäni ei voi kuitenkaan olla niin, että jonkin järjestyssäännön noudattaminen säännön itsensä takia on tärkeämpää kuin se, jäätyykö elävä ihminen ulos pakkaseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti