keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Elämänvoimasta IV - myyteistä: Feeniks-lintu

Tekstit referoitu ja kopioitu sivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Feeniks

"Feeniks, feniks tai feenikslintu -- on muinaisen Egyptin mytologiassa sekä siitä johdetuissa taruissa myyttinen, pyhä tulilintu."

Linnun sanottiin kerrallaan elävän n. 500-1500 vuotta, "ja olevan häikäisevän kaunis punakultaisissa höyhenissään. Tarinan mukaan aikansa tullessa täyteen feeniks rakentaa itselleen kanelipuun oksista pesän ja sytyttää sen, jolloin pesä ja lintu itse palavat roihuten tuhkaksi. Tuhkasta nousee uusi nuori feenikslintu, joka kokoaa edeltäjänsä tuhkat mirhaiseksi munaksi ja vie sen Heliopolikseen, Auringon kaupunkiin. Sanotaan myös, että feenikslintu tulee aina kun apua kipeimmin tarvitsee ja feeniksin kyyneleet parantavat jopa kuolemasta."

"Vaikka kuvaukset linnun ulkonäöstä ja elinajasta vaihtelevat, siitä tuli suosittu aihe varhaisessa kristillisessä taiteessa ja kirjallisuudessa. Se omaksuttiin jälleensyntymisen, kuolemattomuuden ja kuolemanjälkeisen elämän symboliksi."

"Alun perin egyptiläiset määrittivät feenikslinnun haikaran kaltaiseksi benu-linnuksi, josta kerrotaan Kuolleiden kirjassa ja muissa egyptiläisissä teksteissä. Se oli eräs Heliopoliksen palvotuista symboleista, jolla oli voimakas yhteys nousevaan aurinkoon ja egyptiläiseen Auringon jumalaan Rahan. Muinaiset alkemistit nimittivät feeniksiä Hermes-linnuksi. Okkulttisessa traditiossa feeniks symboloi sielua, ja Hermes eli Merkurius oli initiaation mestari. Feeniks on kuvattu muun muassa Steffan Michelspacherin alkemistisessa kirjassa Cabala vuodelta 1616."

"Tarujen mukaan maailmassa oli vain yksi feeniks kerrallaan. Tutkijoiden mielestä feeniksin esikuva voisi olla esimerkiksi riikinkukko, haikara tai kotka. Egyptiläisten feeniks-tarinoiden esikuva voi myös olla eräs itäafrikkalainen flamingo, joka pesii kuumilla suolatasangoilla..."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti