Pidin siitä minätilasta jonka koin kandia kirjoittaessani. Analysoin kyseisen tilan elementtejä sekä osien että kokonaisuuden näkökulmasta. Mielestäni systeemiteoreettinen lähestymistapa sopii mainiosti kokemuksellisuuden analyysin välineeksi, sillä se huomioi sekä kokonaisuuden että osat. Palaan kokemukseni systeemiteoreettiseen analyysiin myöhemmin.
Olin iloinen että saatoin yhdistää mystisen mietiskelyn tieteelliseen kirjoittamiseen. Mystisen innoituksen ja tieteellisen kirjoittamisen ei tarvitse olla toisensa poissulkevia. Eikä mystisten tilojen kokemisessa sinänsä mitään yliluonnollista ole: inhimillisen tajunnan tiloja ne ovat ja ne voidaan myös ottaa tarkastelun ja tutkimisen kohteeksi.
Mitä tulee kokemukseen sinänsä, se ei missään nimessä ole dissosiatiivinen vaan päinvastoin integroiva. Dissosiaatio tilana lienee (sanon lienee, sillä en ole koskaan kokenut normaalia arkipäiväistä kaikkien ihmisten kokemaa dissosiaatiota kummempaa) sellainen, että ihminen ei tiedosta itseään, menee ns. filmi poikki.
Tuo mystinen kokemuksellisuus ei ole mitään sellaista. Se on päinvastoin syvän, integroituneen tietoisuuden tila. Siinä todellakin ollaan läsnä koko olemuksella ja tiedostetaan tuo läsnäolo samaan aikaan. Kyky kognitiiviseen prosessointiin ei katoa. Kyseinen tila ei myöskään aiheuta sellaisia ilmiöitä kuin muistamattomuus tai tietämättömyys siitä, kuka on ja missä on ja miksi jotakin asiaa tekee. Kyseessä on todellakin syvällisen tiedostamisen tila.
Päädyin lueskelemaan mystiikasta wikipediasta. Siellä oli sanottu mm. näin: "Mystisismi ja nykyaikainen (analyyttinen) filosofia ovat toisilleen vastakkaisia. Mystisismi on kokemuksellista ja kokonaisvaltaista, ja mystiset kokemukset ovat yleensä ilmaisun ulottumattomissa, kun taas nykyaikainen filosofia on analyyttistä, kielellistä ja pelkistävää. Läpi historian mystinen ja filosofinen ajattelu ovat olleet läheisesti yhteydessä toisiinsa."
Sekä: "Välirikko mystisismin ja nykyajan filosofian välillä johtuu tieteellisestä ajattelusta: useat luonnontieteistä vaikutteita saaneet filosofien koulukunnat pitävät yksilöllistä kokemusta merkityksettömänä. Analyyttisesta filosofiasta poikkeavalla mannermaisella filosofialla on taipumusta käsitellä mystisismiin läheisesti liittyviä kysymyksiä, kuten olemassaolon yksilöllistä kokemusta eksistentialismissa."
Sitten päädyin vilkaisemaan analyyttistä ja mannermaista filosofiaa koskevat artikkelit wikipediasta. Havaitsin olevani hyvin paljon mannermaiseen filosofiaan suuntautunut. "Mannermaiseen filosofiaan kuuluvat fenomenologia, hermeneutiikka, eksistentialismi, strukturalismi, jälkistrukturalismi ja postmodernismi, dekonstruktio, ranskalainen feminismi, kriittinen teoria kuten Frankfurtin koulukunta sen esittää, psykoanalyysi, Friedrich Nietzschen työt ja joskus myös suuri osa marxismista ja marxilaisesta filosofiasta (vaikka marxilaisuus usein luetaankin omaksi, kolmanneksi osa-alueekseen nykyfilosofiassa)."
Olen kokenut mm. fenomenologian, hermeneutiikan, eksistentialismin, postmodernismin ja psykoanalyysin puhuttelevan minua. Mitä eri suuntauksiin ja niiden osa-alueisiin tulee, pidän Kierkegaardin, Jungin, Foucaultin ja Levinasin ajattelusta sikäli kun olen niihin ehtinyt tutustua. Eräs opiskelukaverini on myös suositellut minulle Kristevan ajatteluun tutustumista.
Toisaalta pidän myös analyyttisestä filosofiasta. G. H. von Wrightin kirja Hyvän muunnelmat kuuluu mielikirjoihini. Pitäisi lukea se joskus loppuun; se jäi harmittamaan, että ehdin tenttiin lukea ko. kirjan vain puoliksini. Mielestäni Wrightin analyyttinen ote kieleen on aivan ihana. Koin saavani kyseisestä kirjasta paljon välineitä esimerkiksi työvälineiden "hyvyyden" analyysiin. Mielestäni näitä välineitä voi soveltaa myös arvioitaessa psykologian työvälineitä.
Oma kokemukseni on se, että välittömän, kokemuksellisen, syvän läsnäolon ja analyyttisen, reflektoivan, kielellis-loogisen ajattelun voi yhdistää. Oma olemassaoloni on tavallaan kokemuksellis-analyyttistä. Keksin tämän nimityksen eksistenssilleni tänään. Nyt kun olen antanut asialle nimen, voin alkaa kehittää sitä tietoisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti