tiistai 7. kesäkuuta 2011

Uskonnosta, myyteistä, peruselämänvoimista, tieteestä III

Tässä on mielestäni kuitenkin tiettyjä käsitteellisiä sekaannuksia ja kysymyksiä herättäviä asioita. Ensinnäkin voidaan kysyä, että mikäli oletetaan että inhimillinen todellisuus ei ole pelkästään rationaalinen, järkevä, objektiivinen ja looginen, niin onko mahdollista saada inhimillisestä kokemuksellisesta todellisuudesta aitoa ymmärrystä pelkästään rationaalisen, objektiivisen järjen ja logiikan keinoin?

Toisekseen voidaan kysyä, mitä rationaalisella, järkevällä, objektiivisella ja loogisella tarkoitetaan. Mielestäni sellainen tulkinta on virheellinen, jossa tutkimuskohteiden nimet määrittelevät sen, onko tutkimus itsessään rationaalista, järkevää, objektiivista ja loogista. Mikäli Jumala-termin käyttöä pidetään uskonnon harjoittamisena, ollaan sotkettu inhimillisen todellisuuden yhtä asiaa kuvaava käsite tähän asiaan.

Sanat itsessään eivät ole rationaalisia tai epärationaalisia, järkeviä tai epäjärkeviä, objektiivisia tai ei-objektiivisia, loogisia tai ei-loogisia vaan niiden merkitys riippuu käyttöyhteydestä ja käyttötavasta. Jos ajatellaan, että jonkin sanan käyttö ”saastuttaa” tieteen, silloin itse asiassa ollaan lähellä maagista ajattelua: jotakin sanaa ei voi käyttää, koska sillä saattaa olla käyttäjään epäsuotuisia vaikutuksia. Silloin ollaan myös annettu joillekin sanoille tabun asema – niitä ei voi lähestyä tieteellisesti.

Lisäksi tulisi erottaa toisistaan selittäminen ja kannanottaminen. Uskonnoissa on toki asioita, joihin tiede ei voi ottaa kantaa, kuten transsendentin olennon eli Jumalan olemassaolo, sielun kuolemattomuus, jälleensyntymä joksikin toiseksi olennoksi jne. Tiede ei voi lausua niistä että ne ovat totta tai että ne eivät ole totta sillä tuonpuoleiseen liittyviä uskonnollisia käsityksiä ei voi tutkia tieteellisesti.

Tämä kannanottaminen on kuitenkin eri asia kuin kuvaaminen ja selittäminen. Luin joskus jostakin neurotieteellisestä tutkimuksesta (en valitettavasti muista tarkemmin), jossa oli tutkittu mitä ihmisen aivoissa tapahtuu kun hän kokee että joku seisoo hänen takanaan vaikka ketään ei todellisuudessa selän takana ole. Tämähän on ilmiö joka saatetaan kokea yliluonnolliseksi. Tulos oli, että eri koehenkilöillä aktivoitui systemaattisesti tietty aivoalue. Tässä on annettu selitys ilmiölle, joka uskonnossa saatettaisiin selittää yliluonnolliseksi tapahtumaksi.

Lisäksi epätodennäköisiltä tuntuvien tapahtumien selittämisessä tieteellisesti on auttanut tilastotiede. Kaikilla ihmisen elämässä tapahtuvilla tapahtumilla on jokin todennäköisyys ja pienelläkin todennäköisyydellä varustetut tapahtumat tapahtuvat joskus, muutoin ne eivät olisi aidosti mahdollisia.

Dolto puolestaan antoi psykoanalyyttisiä tulkintoja evankeliumin kertomuksille. Päätulkinta oli, että kysymys on kertomuksista jotka itse asiassa puhuvat viettien sublimaatiosta. Jumalalle Dolto antoi tulkinnan nimeltä halu.

Tiedän kyllä, että uskonnon piiriin kuuluvien asioiden selittäminen tieteellisesti saa jotkut Jumalaan uskovat närkästymään. Näin ei tarvitsisi olla. Siitä, että maailman synty voidaan selittää tieteellisillä teorioilla ei loogisesti seuraa sitä että Jumalaa ei voisi olla olemassa. Ja vaikka Jumalan olemassaolo voitaisiin sulkea pois tieteellisesti, tekisikö se kuitenkaan mystilliset kokemukset tarpeettomiksi tai vähentäisikö se niiden arvoa?

Jokainen voi tässä valita sopivan tavan ajatella ja uskoa. Toinen valitsee sen, että hän ei usko Jumalaan sillä Jumalaa ei tarvita tieteellisessä selittämisessä ja uskonnolliset ilmiöt voi selittää tieteellisesti. Joku toinen taas ei pidä näitä kahta ajattelun järjestelmää, uskonnollista ja tieteellistä, toisensa poissulkevina.

Uskonnollisen ajattelun tieteellisestä tutkimisesta voisi olla vielä eräs etu. Ymmärrys uskonnollisesta ajattelusta voi auttaa näkemään tieteenalan uskonnollisia piirteitä ja siten kehittämään tiedettä. Myös tieteessä on havaittavissa uskonnollisia ilmiöitä: dogmaattisuutta, maagista ajattelua, tabujen tuottamista, henkilökulttien luomista... Tällaisia ilmiöitä on paljon helpompi havainnoida ja arvioida, jos ne ovat ilmiöinä tuttuja uskonnon puolelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti