tiistai 29. maaliskuuta 2011

Alf Rehn: vaarallinen ajattelu – arvioi ympäristösi uudelleen I

Vaali vihollisiasi

“Jos halutaan, ett jokin idea saavuttaa päivänvalon, sen on kohdattava vastustusta, koska juuri se testaa ja kehittää ideaa.” Siksi onkin suunnattoman typerää yrittää opettaa eroon negatiivisuudesta niitä ihmisiä jotka eivät pidä uusista ideoista. “Jotta pystyisi kehittämään todella hyviä ideoita, on välttämätöntä ajaa ne niin ahtaalle, että niiden ja status quon välilel syntyy ristiriitaa.” Organisaatiot ja yhteiskunnat kehittyvät kivuliaiden prosessien kautta. “...jokaisella oikeasti arvokkaalla idealla on vähintäänkin yksi vihollinen...”

“Ongelma on siinä, että organisaatiokulttuureistamme on tullut arkoja niin, että varotaan pahoittamast kenenkään mieltä ja pyritään siihen, että kaikkien pitää saada olla mukana. Tässä ne muistuttavat valtavan paljon nykyisiä päiväkoteja, joskin retket vain ovat paljon tylsempiä.”

Kritiikki on rakentavaa, “jos se uppoutuu ideaan idean omilla ehdoilla”. Organisaatioon tulee yrittää rakentaa tuottavaa vastusta. Viholliset osoittavat joukosta erottumisen tärkeyden ja toimivat testialustoina ideoille, siksi heistä tulee olla kiitollisia. Konsensus tekee meistä harmaata massaa. “...vakavahenkisessä luovuudessa on kyse erottujista ja skandaaleista.”

Kolme tärkeintä vihollista ovat traditionalisti eli vartija, pirun asianajaja ja kilpailija. Nämä edustavat kolmea erilaista roolia, testausta ja kritiikkiä joille idea täytyy sen kehittymiseksi altistaa. Johtajan tulisi pystyä luomaan miljöö jossa on tuottavaa vastusta ja jossa ihmiset uskaltavat esittää ideoitaan ilman että heidän tarvitsee pelätä epäonnistumista ja maineenmenetystä.

Traditionalisti eli vartija on se henkilö, jonka uudet ideat tekevät epävarmaksi ja ärtyneeksi – tämä testaa sitä, oliko ehdotus ollenkaan mielenkiintoinen. Pirun asianajajan rooliin “kuuluu kyseenalaistaa ideaa useasta eri perspektiivistä ja samalla antaa luovalle toimijalle tilaa kehittää ajatuksiaan niin, että ne vahvistuvat ja kestävät hyökkäykset.”

Jokaiseen muutokseen kuuluu kilpailun piirteitä: mukana oleva kilpailija tai kuvitelma siitä. Kilpailijan rooli laittaa organisaation paneutumaan. “Luovilla ihmisillä on taipumusta kilpailuviettiin, he saavat energiaa kritiikistä ja siitä, että ihmiset eivät ymmärrä.” “...meidän pitää pohtia sitä, pystyykö luovuus lainkaan selviytymään hengissä, jos se rakastetaan kuoliaaksi.”



Kopioi enemmän!

“Kulttuurimme on - - muokannut meidät näkemään kaikki viittaukset kopioimiseen – tai omaperäisyyden puutteeseen – kielteisinä lausuntointa.” Kopioimista ei ole syytä halveksua – se ilmentää vain luovuuden erään aspektin, omaperäisyyden, romantisointia. Kopiointi voi ainakin liikemaailmassa olla onnistunut strategia – sillä, miten hienoksi yritys koetaan on paljon vähemmän merkitystä kuin sillä että yritys tekee tulosta.

“Hyvin harvalla yrityksellä tuntuu olevan harkittuja kopioimisstrategioita. Tämä on taas esimerkki siitä, miten tarpeeton moralisoiminen ja “sopivan” etsiminen rajoittaa meitä ja tekee meistä vähemmän luovia.” “Luovuuden keskeisin idea on siinä, ettei se saa sulkea ovia vaan sen pitää avata niitä. Kopioimalla “vältymme keksimästä pyörää uudelleen. Eikä meillä ole muuta menetettävää kuin omat ennakkokäsityksemme.”Toki “Aivan kuten kaikessa toiminnassa, myös kopioimisessa täytyy pitää huoli siitä, että käyttäytyy vallitsevan yhteiskuntaetiikan mukaisesti.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti