Alf Rehn: vaarallinen ajattelu

Vaarallinen ajattelu

Paniikki!

“...saatamme tuntea itsemme joskus suorastaan nerokkaiksi, kun joudumme tekemään asioita deadlinen lähestyessä.” Jotta aivot voisivat olla todella tehokkaat, “ne täytyy joskus saada “pois pelistä”, niitä pitää ravistella. Siksi kohtuullinen määrä alkoholia voi olla avuksi luovassa työssä, sanovatpa muut asiantuntijat mitä hyvänsä.”

“Luovuutta ei voi potkaista käyntiin ilman esityötä. - - Luovuutta täytyy harjoittaa jatkuvasti: ravistella aivoja tasaisin väliajoin ja pakottaa ne ulos mukavuusvyöhykkeeltään. - - Sillä jos aivoja lakkaa haastamasta, ne jähmettyvät siitä riippumatta, miten paljon niitä on aikaisemmin haastanut.”

Maailman lyhyin luovuuskurssi toimii näin: “Pidä huolta, että omaksut joka päivä jotain uutta, jotain odottamatonta, mitä et tiennyt aikaisemmin, mutta rajoittamatta millään lailla sitä, mistä tämän uuden tiedon hankit.” “Luovuus voi hyvin, kun se altistuu monenlaisille vaikutteille, ja vaaditaan alituista työtä, jotta vältytään lankeamasta kaavamaisuuksiin.”

Lisäksi “luovuus on tuoretavaraa” mutta ei pelkästään nuorille varattua. “Oikeastaan suurin luovuuspotentiaali on vanhemmilla sukupolvilla – sillä edellytyksellä, että he ovat valmiit panostamaan itseensä.”

“Omat aivonsa voi oppia puristamaan ohi niiden asettamien esteiden, ja siitä on mahdollista oppia tekemään rutiinia, sellaista minkä toistaa aina silloin, kun ajattelu tahtoo hakeutua takaisin vanhoihin uomiinsa. Sillä tavoin aivot voi pitää joustavina ja luovina – vastoin niiden tahtoa. Mutta vain jos itse haluaa.”


Hyväksy ja innovoi

“Kaikki kunnia kyseenalaistamiselle, mutta joskus luovuus tarvitsee myös sokeaa hyväksyntää.” “Siinä missä luovuus tarvitsee vapautta ja tilaa, innovaatio vaatii sokeaa tiettyjen rajoitusten hyväksymistä.” “Jossain vaiheessa meidän on vain aivan yksinkertaisesti pakko hyväksyä, että niin vain on - - ilman hyväksymistä mikään oppiminen ei olisi mahdollista.”

“...ajatus luovuudesta pelkästään kyseenalaistamisena on naiivi ja suorastaan vaarallinen.” Taiteilijoita voi käyttää esimerkkinä siinä, miten luovuutta toteutetaan käytännössä: “Taiteilija tajuaa, ettei ole paljonkaan järkeä alkaa puhua ideoita puhki, vaan että kaikessa luomisessa on kyse toiminnasta, maailman muuttamisesta.”

Johtajien täytyy pystyä myös pysäyttämään ideat ja lyömään asioita lukkoon. Johtaminen on myös yksi niistä tuista, joiden avulla organisaatioon voidaan luoda sellainen rakenne että käynnistyvät prosessit saavat tukea.

“Johtajan tärkein kyky on rohkeus.” Koska esimiehillä on monia epämiellyttäviä ja rankkoja tehtäviä, he saattavat mielellään turvautua luovuuteen vain keinona mukavaan virkistäytymiseen. Kuitenkin “kyky pelkästään tehdä - just do it – erottaa oikeasti luovat yritykset niistä, jotka väittävät panostavansa luovuuteen”.

“Esimiehen ja johtajan ero on juuri siinä, että jälkimmäinen menee askeleen pitemmälle eikä salli organisaation päätyvän ajattelemisen ja puhumisen umpikujaan vaan vaatii sen sijaan työntekijöiltä toimintaa. Siksi johtajalla kuuluu olla myös rohkeutta kohdata luovuus tosissaan myös sen vähemmän mukavissa tai vastenmielisissä muodoissa.” “Vahvat johtajat tunnistaa myös siitä, että he pystyvät ajamaan läpi muutoksia, joihin organisaatio reagoi negatiivisesti.” “Todellinen luovuus edellyttää, että - - päätät, että enää ei leikitä ideoilla vaan sen sijaan pannaan toimeksi.”


Nykyajan kerettiläisyys

Rehn toteaa, että hänen motivaationsa kirjan kirjoittamiseen on ollut se, “...että olin kauhistuneena nähnyt, miten tämä rakastamani käsite (luovuus) on kesytetty ja tehty sisäsiistiksi ja miten se siinä samalla on hivenen kuollut.” Rehn sanoo: “ambitioni on herättää kysymyksiä, jopa kysymyksiä kysymysten herättämisen prosessista. Maailma tarvitsee vaarallisia ajattelijoita. Yksi nimitys näille on kerettiläiset, ihmiset, jotka eivät sulata kaikkia ikuisia totuuksia.”

Nykypäivän uskonnollisessa mielenkiinnossa luovuutta kohtaan on hyvä puolensa: “on hyväksytympää hyökätä asioita, jopa itse luovuutta vastaan. Ja ellei muuta niin on tullut mahdolliseksi hyödyntää yhdenlaista luovuuden aikidoa ja käyttää sen uskonlauseita sitä itseään vastaan.”

Historian suurille kerettiläisille “tunnusomaista ei ollut se, miten he epäilivät, vaan se, miten paljon he uskoivat”. Kaikki totuudet tarvitsevat kerettiläisensä, sillä “kaikki kehitys vaatii meitä uhraamaan jotain ja siten ottamaan vastaan paljonkin iskuja seuratessamme, miten aiempia järjestelmiä romutetaan”. Kerettiläiset ovat tärkeitä siksi, että he “pystyvät järkyttämään järjestelmän tasapainoa ja tuomaan siihen epävarmuutta, mihin kaikenlainen arvon luominen perustuu”.

“Luovuuden todelliset kasvot tuntuvat epämiellyttäviltä, ja juuri siinä on sen voima.” Rehn siteeraa ystävänsä, toimitusjohtaja ja innovaattori Claudia Suragan ajatuksia: “olisi mielenkiintoista kerätä luovuusoppeja niiltä, jotka eivät normaalisti koskaan pääse ääneen – rikollisilta, mielisairailta, vaihtoehtoisesti seksuaalisesti suuntautuneilta, papeilta ja niin edelleen.”

“Vaarallinen ajattelu on paradoksaalista energiaa, eikä sitä pysty koskaan selittämään täysin tai pitämään aisoissa, ja lisäksi se on radikaalia siksi, että sen täytyy aina mennä syvälle juuriin. Vaarallisille ajattelijoille luovuus ei ole mitään valmista, vahvistettua tai määritelmien sitomaa. - - se on houkutushuuto, se on “mutta”, ilo tajuta että on ollut täysin väärässä.” “On helppo olla kyseenalaistaja mutta paljon vaikeampi on suhtautua omaan roolinsa vakavissaan.

“...maailma tarvitsee vastusta, ja kaiken muutoksen on tehtävä hiukan kipeää.” “Kerettiläiset - - eivät olleet kiinnostuneita siitä, siedettiinkö heidän ideoitaan. Kerettiläiset halusivat vain muuttaa maailmaa. He tiesivät, että sitä pidettiin vaarallisena, mutta he olivat valmiit taistelemaan asiansa puolesta. Meidän ajastamme on tullut varovaisuuden ai.kakausi, ja nykyinen luovuuskeskustelu on merkillisesti hyväksynyt tämän ja alistunut.”

“Eläköön siis kerettiläiset! - - Juuri nyt jossain toisaalla on joku, josta et luultavasti pitäisi kovin paljon, ja hän ajattelee jotain sellaista, mikä sinusta on epämiellyttävää tai typerää. Hän uhkaa kaikkea sinulle rakasta ja kaikkea sitä, mikä sinusta on oikein. Jos joudut kohtaamaan tämän ihmisen, pidät häntä vastenmielisenä. Ja silti yksikään ihminen maailmassa ei ole sinulle tai yrityksellesi tärkeämpi kuin juuri tämä ihminen. Koska siinä kohtaamisessa saatat keksiä todella vaarallisia ideoita.”