Ystäväni jota pidän lahjakkaana MBTI:n ajattelijana esitti niin hyvän idean esimerkiksi jungilaisiin kognitiivisiin funktioihin ja masennukseen liittyen, että jaan sen (hänen luvallaan).
Jungilla on teoria, että ihminen jää jumiin kahteen kognitiiviseen funktioon: siihen, joka on hallitseva ja tiedostettu ja sitten neljänteen ns. varjofunktioon, joka on yksi tiedostamattomista funktioista. Esim. INFP:llä ne ovat Fi + Si (i tarkoittaa introversiota ("sisäänpäin kääntyneisyys", e ekstroversiota "ulospäin suuntautuneisuus", F-preferenssi viittaa päätöksenteon perusteeseen, F:n ollessa kysymyksessä henkilökohtaisiin arvoihin, S-preferenssi tapaan hankkia tietoa konkreettisista tosiasioista).
Tämän teorian mukaan tästä aiheutuu, että INFP:t jäävät masentuneina jumiin sekä sisäänpäin kääntyneeseen tunteeseen, että sisäänpäin kääntyneenseen S-preferenssiin. Ne siis vahvistavat toisiaan niin, että omaa tunnekokemusta vahvistavat konkreettiset muistot tilanteesta, jolloin viimeksi tunsi samaa tunnetta. Silloin tunnekokemuksesta ei pääse enää pois ja se realisoituu "olen huono, minusta ei ole koskaan mihinkään yms" tuntemuksina nykyhetkessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti