Mietin myös hankalaa käyttäytymistä, kontakteista vetäytymistä, päihteisiin turvautumista ja mielenterveyden häiriön oireita. On hyvä tunnistaa, että joskus em. käyttäytyminen on vastaus sietämättömään kokemukseen tai tilanteeseen joka voi olla näkymätöntä ihmiselle itselleen tai ulkopuoliselle havainnoitsijalle. Tämän tunnistaminen voi auttaa suhtautumaan ihmiseen hyväksyvämmin ja ymmärtävämmin. Luulisin, että asiakaskohtaamisessa tämä voi auttaa sekä psykologia että asiakasta ymmärtämään jotakin käyttäytymistä paremmin. En kuitenkaan voi olla tuomatta esiin myös toisenlaista näkökulmaa joka toki on vain oma, yksi näkökulma asiaan eikä näin ollen kuvaa tyhjentävästi mitään.
Se, mikä määritellään hankalaksi käyttäytymiseksi, on ympäristösidonnaista ja vaihtelee jonkin verran fyysisen ja sosiaalisen tilan, kulttuurin ja aikakauden sekä yksilön iän, sukupuolen jne. mukaan.
En tiedä mitä tässä on tarkoitettu hankalalla käyttäytymisellä, mutta ainakin koulukontekstissa joskus hankalaksi määritelty käyttäytyminen voi olla osoitus siitä, että yksilö ajattelee asioita itse ja ottaa niihin ja ympäristöönsä kantaa. Tämä riippuu tietysti siitä, millä tavalla yksilö on hankala. Osa tavoista on motivaatioperustaltaan ja tavoitteiltaan mielekästä, osa ei. Joskus kysymys voi olla myös siitä, että yksilöllä on liikaa energiaa ja hän ei saa riittävästi haasteita oppimisympäristöstään.
Kysymys voi olla myös temperamenttieroista. Kirjassa ”Meitä on moneksi – persoonallisuuden psykologiset perusteet” oli esitetty sellainen tutkimustulos, että pojilla temperamentti vaikuttaa kouluarvosanoihin enemmän kuin tytöillä. Tämän tutkimustuloksen tulkinta ei ole mitenkään yksiselitteistä, mutta selvää on ettei temperamentti saisi vaikuttaa arvosanoihin.
Jonkin yksilön määritteleminen hankalaksi perustuu aina sosiaalisen vuorovaikutukseen, neuvotteluun ja sopimiseen ja tapahtunee ainakin osaksi vertaamalla ihmisen käyttäytymistä normatiiviseen ideaaliin sopivasta käyttäytymisestä. Tämä taas kertoo jotakin myös tästä ideaalista ja sen synnyttäneestä yhteiskunnasta, ei pelkästään ihmisestä jota arvioidaan. Mielestäni Foucaultilla on monia mielekkäitä näkökulmia vallan analyysissään.
Osa vallasta on normalisoivaa hallintaa jota löytyy kaikista instituutioista ja ympäristöistä. Normalisoivan hallinnan tavoitteena on tehdä yksilöistä mahdollisimman ”normaaleja”. Tämä normalisoiva hallinta toteutuu erilaisten instituutioiden käytännöissä ja ruumis on eräs keskeinen tämän vallan toteutumisen aspekti. Tämä toteutuu esimerkiksi siinä, miten jonkin instituution fyysinen ympäristö on organisoitu. Koulu on taas hyvä esimerkki. Aktiiviselle, energiselle, fyysisesti toiminnalliselle ja älyllisiä haasteita kaipaavalle yksilölle voi olla vaikeaa istua pitkiä aikoja hiljaa paikallaan etenkin jos hänelle annetut tehtävät ovat liian helppoja tai eivät herätä hänen mielenkiintoaan.
Tässä yhteydessä tulee mieleeni Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori. Aihetta tutkineen Vesa Routamaan mukaan ENFP on tyyppi, joka tarvitsee välillä fyysistä liikettä oppiakseen. ENFP:t ovat myös kahden muun tyypin kanssa yliedustettuina seuraavissa kahdessa ryhmässä: vaikeuksiin joutuminen koulussa ja akateeminen lahjakkuus.
”Hankala” käyttäytyminen ei vielä sinänsä ole osoitus siitä, etteikö yksilö olisi voinut tehdä täysin tietoisen valinnan käyttäytymisensä suhteen. Vaikka ihmisellä olisi ollut kokemusmaailmassaan jokin hyvin sietämätön tunne, hän on silti voinut tehdä valinnan sietääkö hän tunnetta hiljaa omassa mielessään vai toimiiko hän jollakin ulospäin näkyvällä tavalla. Ihmisen käyttäytymisen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon intentionaalisuus.
Mikäli taas hankalalla käyttäytymisellä viitataan ihmissuhteisiin, niin kokemukseni mukaan ihmiset jotka eivät koskaan ole muodollisesti hankalia eivätkä osoita negatiivisia tunteita ulospäin, saattavat välittää niitä tunteensiirron prosessin kautta toisille ihmisille. Tämä on mielestäni paljon isompi haaste kuin ulospäin näkyvä ”hankala” käyttäytyminen. Jälkimmäinen on helpompi tunnistaa ja siihen on helpompi vastata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti