Nämä ovat vain ajatuksia jotka tulivat mieleeni kun pohdin asiaa, eivät siis tutkimustietoa. Nämä pohdinnat eivät ole kovin viimeisteltyjä vaan kärjistyksiä ja yleistyksiä. Tarkempi analyysi on tarpeen. Lisäksi käsittelen tässä nyt vain asennetta ympäristöön ja tapaa hankkia tietoa.
Ekstrovertti saattaa kokea hoivan ongelmakohdat toisin kuin introvertti. Ekstrovertti saa energiansa ensisijaisesti ulkoisen maailman kohteista (tiedän, että jaottelu ulkoiseen ja sisäiseen maailmaan on ongelmallinen, mutta käytän sitä nyt tässä).
Ihmisiin suuntautuneesta ekstrovertista saattaa kokemus hoidon puutteista tuntua pahemmalta kuin introvertista. Ekstrovertti saa enemmän energiaa ja etsii enemmän vahvistusta omalle olemassaololleen toisilta ihmisiltä kuin introvertti. On kuitenkin mahdollista, että kun ekstrovertti kokee pahaa oloa, hänen on introverttia helpompi kääntää paha olo ulospäin ja suunnata huomionsa johonkin muuhun ulkomaailman kohteeseen kuin pahaa oloa tuottavaan. Ekstrovertti ei siis ehkä niin helposti internalisoi pahaa oloa kuin introvertti.
Introvertilla taas kynnys kokea pahaa oloa ihmissuhteissa saattaa olla korkeampi, koska hän saa energiansa ja vahvistuksensa olemassaololleen enemmän sisäisestä ideamaailmastaan kuin ekstrovertti. Voi kuitenkin olla, että sitten kun introvertti kokee pahaa oloa, hän kääntää sen helpommin sisään päin kuin ekstrovertti. Voi myös olla, että ekstrovertti näkee helpommin syitä pahalle ololleen ulkomaailmassa, introvertti taas ehkä näkee enemmän syitä sisäisessä maailmassaan.
Tiedonhankinnan tavalla voi myös olla merkitystä. Tosiasiallinen saattaa keskittyä konkreettisemmin nykyhetkeen ja hänelle tilannekohtaiset tapahtumat voivat näyttäytyä tosiasioina. Etuna tässä on se, että yksittäisestä kokemuksesta ei välttämättä tehdä laajoja yleistyksiä. Toisaalta voi myös olla niin, että jokin tietty yksittäinen, tilannesidonnainen kokemus saattaa saada korostuneen merkityksen, tosiasialuonteen, jos sitä ei suhteuteta laajempaan kokonaiskuvaan.
Intuitiivinen etsii mahdollisuuksia, laajempia kuvioita ja asioiden välisiä yhteyksiä. Voi siis olla, että intuitiivinen helpommin muodostaa työskentelyteorioita kokemuksistaan. Tällöin pitkäkestoinen huono hoito voi tuottaa jonkin yleistyneen mallin. Toisaalta taas, koska intuitiiviselle merkityksellistä on kokonaiskuva, hän ei ehkä siltä osin jää niin paljon yksittäisten huonojen kokemusten vangiksi. Mahdollisuuksien etsintä voi myös johtaa siihen, että intuitiivinen näkee useita erilaisia mahdollisia selityksiä sille, miksi häntä kohdellaan huonosti, ja pystyy myös näkemään mahdollisia vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Minusta MBTI toimii hyvänä käsitteellisenä jäsennyksenä ihmisten välisille eroille. Tarkoitus ei ole laittaa ketään ihmistä jonkin tietyn tyypin muottiin eikä myöskään MBTI sitä tee. Tarkoitus ei myöskään ole liimata näitä käsityksiä todellisuudesta todellisuuden päälle. Tässä on kuitenkin mielestäni yksi hyvä näkökulma siihen, miten samakin ympäristö voi näyttäytyä eri ihmisille eri tavoin.
Tässä on vielä linkki, jonka eräs ystäväni minulle kerran laittoi. Kyseinen ystäväni on hyvin innostunut MBTI:stä ja hän etsii ja löytää aina paljon kaikkia aiheeseen liittyviä kiinnostavia linkkejä. Tässä linkissä Dario Nardi (professori UCLA:ssa) kertoo siitä, miten erilaiset persoonallisuustyypit näkyvät aivotoiminnassa. En itse ole katsonut tätä vielä, mutta ystäväni kitetytti tämän perusajatuksen jotenkin niin, että kahden preferensseiltään vastakkaisen ihmisen aivot myös toimivat järjestelminä eri tavalla.
http://www.youtube.com/watch?v=MGfhQTbcqmA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti