Erään kurssin yksi osasuoritus on (väitös)kirjaesittely jonka tuli olla n. 15 sivua. Oma aiheeni on Hannele Harjusen väitöskirja Women and Fat: Approaches to the Social Study of Fatness. Väitöskirjaesittelyä oli mielenkiintoista tehdä - joskin jälleen kerran havaitsin epäyhtenäisyyden oman sisäisen virtaavan aikatietoisuuteni ja kronologisen aikakäsityksen välillä ja palautin työni myöhässä.
Henkilökohtaisena ohjenuoranani tämän teoksen lukemiseen ja kommentointiin on Heideggerin kapinallinen yritys tavoittaa filosofiasta jotain alkuperäistä asettautumalla elävään keskusteluyhteyteen menneisyyden ajattelijoiden kanssa. Tätä voi soveltaa tieteenalasta riippumatta kaikkien ajattelijoiden suhteen. Himankaa siteeraten: “Tämä ei tarkoita nimien, teosten ja teorioiden muistamista, vaan sitä, että nuo filosofit löydetään keskustelukumppaneiksi katsomaan sitä todellisuutta, joka minulle nyt ilmenee.” Vastuu tulkinnallisista ja muista mahdollisista virheistä väitöskirjan kuvauksen ja kommentoinnin suhteen on luonnollisesti minun.
Harjusen tutkimusaineisto käsitti 47 suomalaisen naisen henkilökohtaisen kuvauksen lihavuudesta. Olin iloinen tästä “äänen antamisesta” tutkittaville. Asiantuntijalla on mahdollisuus ja velvollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi marginalisoitujen ihmisryhmien aseman parantamiseksi ja siten inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi. Myös pyrkimys tutkittavien oman kokemuksen tavoittamiseen on tärkeä: silloin säilyy dialogi teorioiden ja todellisuuden välillä.
Harjusen näkökulma tutkimusaiheeseen on sosiaalitieteellinen ja feministinen tutkimus. Tavoitteena oli tutkia lihavuutta monimuotoisena, sukupuolittuneena ja sosiaalisesti konstruoituvana ilmiönä ja kokemuksena. Eräs syy tämän näkökulman valinnalle oli tutkimuksellinen tyhjiö: lihavuudesta ei ollut aiemmin tehty tutkimusta tästä näkökulmasta. Tämä oli mielestäni yllättävää. Pääsyyksi tähän Harjunen arvelee lääketieteellisen paradigman dominoivan aseman lihavuudentutkimuksessa. Tämä on luonut illuusion siitä, että lihavuus olisi laajemmin tutkittu ja ymmärretty ilmiö kuin se on.
Toisen aallon feminismi 1960-luvulla vahvisti hoikan naisen ruumiinideaalia. Feministit eivät ole murtautuneet ulos vallitsevasta paradigmasta tai problematisoineet riittävästi omaa lihavuusfobiaansa. Tämä herättää ajatuksen tutkimuksen teon väistämättömästä subjektiivisuudesta.
Harjusen tutkimustyhjiöhuomio on oivaltava ja hyvä esimerkki siitä, kuinka jonkin tieteenalan vallitseva paradigma voi aiheuttaa sen, että joidenkin tärkeiden näkökulmien puuttumista ei havaita. Ko. tutkimuksen voikin nähdä myös pyrkimyksenä oman näkökulman puutteiden kriittiseen tarkasteluun ja korjaamiseen. Tämä herättää myös miettimään, paljonko omalla tieteenalallamme mahdollisesti on tällaisia tiedollisia ja inhimilliseen ymmärrykseen liittyviä aukkoja.
Harjusen mukaan lihavuudesta on tullut – vastareaktiona yleiseen lihavuuspaniikkiin - yhä politisoidumpi aihe sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla. Haastavinta lihavuusliikkeille on ollut muuttaa ihmisten asenteita lihavuuteen ja saada ihmisten tuki pyrittäessä vastustamaan lihavuuteen perustuvaa syrjintää. Monet lihavat ihmiset ovat päättäneet mieluummin muuttaa kehojaan kuin etsiä vahvistusta jaetusta lihavuusidentiteetistä.
Harjunen näkee intersektionaalisuuden mahdollisuutena siirtyä eteenpäin vallitsevasta paradigmasta sekä kehittää aiheeseen liittyvää feminististä ajattelua. Intersektionaalisuus auttaa tunnistamaan lihavuuden sosiaalisena kategoriana sekä ko. kategorian yhteydet muihin sosiaalisiin kategorioihin. Lihavien naisten ruumiin koko vaikuttaa heidän sosioekonomiseen asemaansa ja luokkastatukseensa: korkeakoulutettuja syrjitään palkkauksessa, työttömyysriski on suurempi ja ruumiin kokoon perustuva syrjintä ja ennakkoluuloinen kohtelu liittyy muihin syrjinnän muotoihin.
Lihavuusdebatti on keskustelua moraalista, arvoista, asenteista, normaaliudesta ja epänormaaliudesta, sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja ei-hyväksyttävyydestä, esteettisistä ideaaleista ja “sopivasta” käyttäytymisestä. Nämä keskustelut liittyvät muihin sosiaalisiin kategorioihin kuten luokkaan, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, etnisyyteen jne. Haastavaa on se, että eri kategorioiden yhdistelmät vaikuttavat eri tavalla eri yksilöihin ja lisäksi on vaikeaa sanoa, missä yksi kategoria päättyy ja toinen alkaa. Myös lihavuuden kategorian sisällä on paljon variaatiota ja lihavuus terminä on epäselvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti